Yhteenvetoa keväästä

Tässä lyhyesti kerrottuna alkuvuoden ja tulevienkin viikkojen tapahtumista. Tammi- ja helmikuu kului pääasiassa haavanhoidon koulutuskokonaisuuksien suunnittelun sekä valmistelujen parissa ja odotimme innolla maaliskuuta, jolloin pääsimme pitkän tauon jälkeen käynnistämään peräti kaksi koulutuskokonaisuutta Keski-Suomessa. Kalenteri oli huhti-toukokuussa täynnä koulutuskokonaisuuksien teoriatilaisuuksia ja kompressiohoitotyöpajoja. Näille kuukausille mahtui myös kansainvälisiä koulutuksia, joihin itse osallistuin: suoritin huhtikuussa EPUAP Pressure Ulcer Masterclassin ja toukokuussa kouluttauduin sekä verkostoiduin EWMA-kongressissa.

Kuluva kuukausi ja osa heinäkuusta on pääosin varattu hoitotyön ammattilaisten matkassa mukana kulkemiseen. Koulutuskokonaisuudet ovat käynnissä kesän yli ja päättyvät syksyllä. Jo tähän mennessä on ollut monta antoisaa kohtaamista ja hyviä keskusteluja, uskon tällaisia tulevan vielä useampiakin vastaan tulevien kuukausien aikana. Koulutuskokonaisuudet ovat siis pitäneet ja tulevat pitämään tämän haavahoitajan kiireisenä, mutta nautin joka hetkestä 😊

Nyt takaisin sorvin ääreen, parin päivän päästä pysähdytään hetkeksi huilaamaan. Leppoisaa juhannusta kaikille!

Kesän kynnyksellä

Kevät on mennyt vauhdilla ja tuntuu uskomattomalta, että ensi viikolla olemme jo kesäkuussa! Kulunut kevät sekä alkukesä on pitänyt sisällään muun muassa haavanhoidon koulutuskokonaisuuksien teoriakoulutustilaisuuksia ja kompressiohoitotyöpajoja. Keväällä käynnistyneet koulutuskokonaisuudet toteutetaan Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Äänekoskella. Olemme myös aloittaneet syksyn koulutusaikataulujen suunnittelun ja jatkamme näiden suunnitelmien parissa tulevien viikkojen aikana, jotta kaikki olisi valmista ennen kesälomia. Syksystä on näillä näkymin tulossa mukavan vilkas 😊

Haavanhoidon koulutuskokonaisuudesta oli kirjoitus 29.4. ilmestyneen Lääkärilehden Tulevaisuuden terveys -julkaisussa. Alla kuva julkaisussa olleesta kirjoituksesta ja pääsette lukemaan koko kirjoituksen tästä linkistä.

Tässä lyhyt katsaus kevään tapahtumiin, kirjoittelen käynnissä olevista koulutuksista ja muista koulutustapahtumista vielä ennen kesälomaani.

Huhtikuu – kuukausi täynnä koulutuksia

Haavanhoidon koulutuskokonaisuudet ovat olleet pitkään tauolla koronan vuoksi eli muun muassa koronan mukanaan tuomien hoitoyksiköiden vierailukieltojen johdosta, mutta tämän kevään aikana olemme päässeet uudelleen vauhtiin koulutusten kanssa. Maaliskuussa käynnistyi kaksi isoa koulutuskokonaisuutta Keski-Suomessa ja näihin liittyen pidämme vielä useita teoriakoulutustilaisuuksia tulevienkin viikkojen aikana. Teemme näiden koulutuskokonaisuuksien aikana koulutuksellista yhteistyötä yrityskumppaniemme kanssa ja kerron näistä yhteistyökuvioista myöhemmin. Hoitotyön ammattilaisten parissa tulemme työskentelemään noin puolen vuoden ajan eli molemmat käynnissä olevat koulutukset päättyvät vasta syksyllä.

Toisen koulutuskokonaisuuden yhtenä osana järjestimme haavakoulutustilaisuuden lääkäreille heiltä itseltään nousseesta toiveesta. Kyseinen koulutustilaisuus sai kiitosta, osallistujat kokivat lääkäreille suunnatun koulutuksen hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Hienoa, että pystymme vastaamaan eri ammattiryhmien koulutustarpeisiin! Odotamme myös innolla pääsevämme jälleen hoitotyön ammattilaisten matkaan mukaan, tämä on ajankohtaista toukokuusta alkaen.

Kerron teille lisää käynnissä olevista koulutuksista ja muista kevään tapahtumista lähiaikoina. Aurinkoista ja mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille!

EWMA 2021

Vuoden 2021 EWMA-konferenssi pidettiin 26.-27.10. ja viime vuoden tapaan virtuaalisena. Tänä vuonna EWMA-konferenssiin osallistui yli 3 000 henkilöä 89:stä maasta. Konferenssiesityksiä oli reilut 270 ja ohjelmaan sisältyi aiemmilta vuosilta totuttuun tapaan lukuisia e-postereita sekä yrityksistä koostunut näyttely. Lisäksi konferenssiohjelmaan oli tällekin vuodelle varattu aikaa yrityssymposiumeille, joita tosin oli aikaisempia vuosia vähemmän.

Tänä vuonna itselläni ei ollut suurta valitsemisen vaikeutta konferenssin luentojen osalta, vaikka useampi mielenkiintoinen luentokokonaisuus järjestettiinkin samanaikaisesti. Miksi ihmeessä näin? Koska EWMA jatkoi viime vuonna käyttöönotettua käytäntöä eli kaikki esitykset ovat katsottavissa virtuaalikonferenssialustalla tämän vuoden loppuun asti. Tämän johdosta pystyin keskittymään varsinaisten konferenssipäivien aikana itseäni tällä hetkellä eniten kiehtoviin luentokokonaisuuksiin, joita olivat mm. diabeettisiin jalkahaavoihin, teknologiaan, biofilmiin, kompressiohoitoon, painehaavoihin ja haavakipuun liittyvät luennot. En onneksi jää mistään paitsi pystyessäni katsomaan muutkin esitykset tulevien viikkojen kuluessa. Seuraamieni luentojen taso oli jälleen kerran taattua EWMA-laatua: luennoitsijat olivat asiantuntevia ja esitykset hyvin koostettuja sekä selkeitä.

Kokonaisuudessaan EWMA 2021 virtuaalikonferenssi oli antoisa, vaikkakin konferenssipäivät muodostuivat omalla kohdallani pitkiksi. Yhteydetkin pelittivät pääosin hyvin, vaikka luennoitsijoita oli eri puolilta maailmaa, joten pienet teknisetkään ongelmat eivät latistaneet kokemusta.

Vuoden 2022 EWMA-konferenssi lähestyy kovaa vauhtia ollen jo helmikuun alussa – toivottavasti pääsemme nauttimaan konferenssista ja tapaamaan tuttuja pitkän tauon jälkeen livenä!

OneWound-sovellus osana vaikuttavuusperusteista haavanhoidon koulutusta

Tekoälyä hyödyntävä OneWound-sovellus on käytössä vaikuttavuusperusteisessa haavanhoidon koulutuksessa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. OneMedin vaikuttavuusperusteinen haavanhoidon koulutusmalli vahvistaa hoitajien osaamista sekä kädentaitoja ja sisältää CE-merkityn sovelluksen. Helppokäyttöinen, älypuhelimella toimiva OneWound-sovellus mahdollistaa haavojen paranemisen seurannan ja tukee esimerkiksi kotikäynnillä olevaa hoitajaa hoitotuotteiden valinnassa haavalähtöisesti. Hoitaja saa myös suoran yhteyden haavanhoidon asiantuntijaan OneWoundin chatin kautta ja voi kysyä vaikkapa yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin liittyviä neuvoja. Lisäksi OneWound-sovellusta voidaan käyttää kehitystyön tukena.

Lähes 1000 hoitajaa on koulutettu vaikuttavuusperusteisen haavanhoidon koulutusmallin mukaisesti eri puolilla Suomea. Vaikeasti paranevat haavat saadaan vaikuttavuusperusteista koulutusmallia hyödyntämällä paranemaan useiden kuukausien sijasta viikoissa. Hoitajat ovat tyytyväisiä työnsä laatuun, hoitotyöhön vapautuu kymmeniä viikkotunteja hoitajien työaikaa ja materiaalikulut vähenevät merkittävästi. Lisätietoja koulutusmallista ja saavutetuista tuloksista löydät täältä. Parhaimmat tulokset saavutetaan liittämällä koulutusmalli osaksi vaikuttavuusperusteista haavanhoidon hankintaa alla kuvatun mukaisesti.

Tästä pääset tutustumaan tarkemmin vaikuttavuusperusteiseen haavanhoidon hankintaan.

Lomakuulumisia ja syksyn suunnitelmia

Tämän kesän osalta loma on pidetty ja omalla kohdallani lomailu kului pitkälti kirjojen sekä uimisen parissa. Arkinen aherrus on käynnistynyt melkoisen vauhdikkaasti: vaikuttavuusperusteinen haavanhoidon koulutuskokonaisuus on ollut esillä niin Mediuutisissa kuin Sairaanhoitaja-lehdessä ja onhan tässä loman jälkeen jo ehditty tavata asiakkaidenkin kanssa koulutuksen tiimoilta. Loppukesän ja alkusyksyn osalta kalenterissa on mielenkiintoisia tapaamisia, tapahtumia sekä suunnitelmia, joista toivon voivani kertoa teille hieman enemmän jo aivan lähiaikoina. Esimerkkinä huominen tapaaminen pohjoismaisten kollegoideni kanssa 😊

Tekoälyä ja muuta mukavaa

Mainitsin edellisessä postauksessa kirjoittavani teille seuraavaksi eräästä mielenkiintoisesta asiasta ja tässä olisi nyt pieni pläjäys tekoälyn mukaantulosta osaksi työtäni.

OneMed on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän OneWound-sovelluksen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. OneWound on otettu käyttöön Ruotsissa syyskuussa 2020 ja sovelluksen käyttö laajeni Suomeen sekä Norjaan maaliskuussa 2021. OneWound-sovellus toimii työkaluna haavanhoidon koulutuskokonaisuuden yhteydessä. OneWoundin avulla esimerkiksi haavapotilaan luona kotikäynnillä oleva hoitaja saa varmuutta tekemiinsä hoitotuotevalintoihin. OneWound mahdollistaa lisäksi haavojen paranemisen seuraamisen sovellukseen tallennettavien haavakuvien avulla. Hoitaja saa myös suoran yhteyden haavanhoidon asiantuntijaan chatin kautta ja voi kysyä neuvoja esimerkiksi hoidon toteuttamiseen tai yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin liittyen. OneWound sisältää myös tietoa erilaisista haavanhoitotuotteista ja kompressiohoitoon käytettävistä tuotteista. Sovelluksesta saadaan koottua tilastoja vaikkapa hoitoyksiköittäin muun muassa haavojen lukumäärästä, sidosvaihdoista, parantuneista haavoista ja haavadiagnooseista. OneWound on CE-merkitty luokan 1 lääkinnällinen laite.

Otsikossa lukeva muuta mukavaa koskee uutta työpariani ja olen saanut luvan paljastaa hänen nimensä. Kyseinen henkilö on OneMedin haavanhoidon, sidonnan ja kipsauksen tuoteryhmäpäällikkö Krista Johansson. Odotan innolla, että yhteistyömme pääsee kunnolla vauhtiin!

Kurkistus alkuvuoden aherrukseen

Koronan mukanaan tuomista muutoksista huolimatta alkuvuoden ja kevään työpäivät ovat olleet täynnä erilaisia haavanhoitoon tavalla tai toisella liittyviä asioita. Viikot ovat hurahtaneet vauhdilla ja olen muun muassa saanut työskennellä yhdessä viestinnän asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö heidän kanssaan on ollut yhdellä sanalla sanottuna huippua! Olette ehkä huomanneet nimeni olleen esillä esimerkiksi Mediuutisten verkkosivuilla ja Sairaanhoitaja-lehdessä, tämä on kyseisten viestinnän rautaisten ammattilaisten kanssa tehdyn yhteistyön kantamaa hedelmää. Jos tuo Mediuutisten teksti ei ole osunut kohdalle, niin pääset lukemaan sen tästä. Seuraavassa postauksessani kirjoittelen eräästä mielenkiintoisesta asiasta, joten muistakaa seurata tätä kanavaa 😉

Aurinkoista vappua kaikille, toivottavasti ehditte nauttimaan lasillisen simaa ja maistelemaan muitakin vappuherkkuja!

Väitöskirja: Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaaminen – arviointimittarin kehittäminen ja testaus

Terveystieteiden tohtori Emilia Kielo-Viljamaan väitöskirja – The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument – tarkastettiin Turun yliopistossa 29.1.2021. Väitöskirja ja väitöstutkimus käsittelevät haavanhoidon osaamisen kehittämisen näkökulmasta erittäin merkittävää asiaa. Haastattelin Emiliaa väitöskirjaan liittyen, sillä mielestäni on hienoa, että haavanhoitoon liittyvää tutkimusta tehdään Suomessa enenevässä määrin. Tämänkaltaisten tutkimustulosten myötä on hyvä viedä eteenpäin keskustelua haavanhoidon osaamisen lisäämisestä sekä koulutuksen tärkeydestä.

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Emilia Kielo-Viljamaa, sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori ja opettaja. Työskentelen hoitotyön opettajana Ammattikorkeakoulu Noviassa Turussa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan haavanhoidosta? 

Kiinnostuin haavanhoidosta jo sairaanhoitajaurani alussa työskennellessäni Tyksin silloisen Kirurgian klinikan varahenkilöstössä, jossa kiersin eri kirurgian vuodeosastoilla. Innostuin haavanhoidon käytännönläheisyydestä ja hoitajavetoisesta työskentelystä. Myöhemmin työskentelin Tyksin aikuisten teho-osastolla, jossa kuuluin haavatyöryhmään ja pääsin kehittämään haavanhoitoa teho-osastolla.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen väitöstutkimuksellesi? 

Huomasin käytännön työssä, että monet sairaanhoitajat kokivat haavanhoidon haasteelliseksi ja halusin lähteä tutkimaan aihetta. Huomasin varahenkilönä työskennellessä, että minulta kysyttiin usein neuvoa haavojen hoitoon sellaisilla osastoilla, joissa ei ollut paljoa kroonisia haavoja sairastavia potilaita, esim. neurokirurgialla. Itse olin hoitanut kroonisia haavoja sairastavia paljon esimerkiksi verisuonikirurgian osastolla ja sitä kautta oppinut erityisesti kroonisten haavojen hoidosta. 

Onko Suomessa tehty aikaisemmin samankaltaista tutkimusta?

Suomessa aihetta on tutkittu hyvin vähän. Kansainvälisestikin tutkimusta on melko vähän. Hoitajien osaamista painehaavojen hoidosta ja ennaltaehkäisystä on tutkittu paljon, muttei kovinkaan paljon haavanhoidon osaamista yleisesti. 

Mitkä ovat mielestäsi väitöstutkimuksesi tärkeimmät tulokset? 

Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa oli puutteita, mutta opiskelijoilla oli kuitenkin positiivinen asenne haavojen hoitoa kohtaan ja he olisivat toivoneet lisää haavanhoidon opetusta opintojensa aikana. Tutkimuksessani tunnistettiin myös keskeiset kroonisten haavojen hoidon osaamisalueet, jotka osoittivat, että haavojen hoito vaatii monipuolista osaamista ja on paljon muutakin kuin vain haavasidosten vaihtoa. Lisäksi kehitin kroonisten haavojen hoidon osaamista arvioivan mittarin, jonka avulla voidaan mitata sekä käytännön osaamista että teoriaosaamista. Mittari osoittautui potentiaaliseksi työkaluksi osaamisen arviointiin. Erityisesti haavanhoidon käytännön osaamista voitaisiin mitata enemmän. Haavanhoidon opetusta tulisi olla enemmän ammattikorkeakouluissa ja opetuksessa tulisi hyödyntää monipuolisia opetusmenetelmiä, esimerkiksi simulaatio-oppimista. 

Onko sinulla jatkosuunnitelmia väitöstutkimuksesi suhteen? 

Jatkosuunnitelmana on kehittää haavanhoidon koulutusta. Tällä hetkellä tutkin esimerkiksi akuuttien haavojen hoidon osaamisalueita sekä kehitän yhtenäisiä oppimistavoitteita ja sisältöjä haavanhoidon koulutukseen. Jatkossa olisi tarkoitus myös kehittää osaamismittariani edelleen.

Suuret kiitokset Emilialle haastattelusta!

Emilian väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8330-8

Virtuaaliset Valtakunnalliset Haavapäivät 2021

Perinteisesti tammikuun lopussa tai helmikuun alussa järjestettävät Valtakunnalliset Haavapäivät pidettiin tänä vuonna 4.-5.2 virtuaalitapahtumana koronatilanteen vuoksi. Osallistujakunta koostui runsaasta 600 henkilöstä. Haavapäivien torstain pääsessiossa kuultiin luentoja muun muassa tekoälyn hyödyntämisestä, videokonsultaatioista, valokuvaustekniikoista sekä etätyöskentelyyn liittyvistä seikoista, kuten vuorovaikutuksesta ja potilasturvallisuudesta. Torstaina järjestettiin myös rinnakkaissessio, jonka teemana oli Haavanhoidon perusteet. Perjantai kului Käypä Hoito -suositusten maailmassa. Verkostoituminenkin oli luentojen ohessa mahdollista. Luentojen aikana käytiin vilkasta keskustelua ja kysymyksiä esitettiin paljon. Luennot olivat katsottavissa 14.2.2021 asti, joten tämä mahdollisti torstain molempien sessioiden luentojen seuraamisen. Haavapäiviltä tuttu näyttely toteutettiin virtuaalisena ja näyttelyyn tutustuminen oli huomioitu hyvin ohjelman aikataulutuksessa. Virtuaalinäyttelyä olisi varmasti mahdollista kehittää entisestään teknologian taipuessa moneen. Jäädään siis odottamaan mitä kaikkea vuoden 2022 Valtakunnallisilla Haavapäivillä on tarjolla!

Vuosi käyntiin mielenkiintoisella artikkelilla

Työt startattiin alkuviikosta Helsingin Sanomien Terveysteknologia 2021 -julkaisussa olleen artikkelin myötä. Kyseisessä artikkelissa asiakkaamme kertovat muun muassa kokemuksistaan haavanhoidon koulutuskokonaisuudesta sekä saavutetuista kustannussäästöistä. Ja muutakin mielenkiintoista asiaa löytyy 😉 Käykää ihmeessä lukemassa artikkeli ja kommentoikaa esim. sähköpostin välityksellä minkälaisia ajatuksia se teissä herättää. Pääsette artikkeliin tästä. Kirjoitin viime vuoden helmikuussa tänne blogiin lyhyen yhteenvedon siihen mennessä toteutettujen koulutuskokonaisuuksien tuloksista, voitte halutessanne virkistää muistianne kurkkaamalla tuon kirjoituksen.

EWMA 2020 Virtual Conference

Kuten jo aikaisemmin olen maininnut oli tämän vuoden EWMA -konferenssi virtuaalinen. Kerron tässä kirjoituksessa lyhyesti omat kokemukseni ja havaintoni kyseisestä konferenssista.

Vuoden 2020 EWMA -konferenssi pidettiin 18.-19.11 poikkeusolojen vuoksi uuden formaatin mukaisesti. EWMA-virtuaalikonferenssiin osallistui yli 9 700 henkilöä 113:sta maasta. Konferenssiesityksiä oli 471 ja näiden lisäksi ohjelmaan sisältyi tuttuun tapaan e-postereita sekä yrityksistä koostunut näyttely. Lisäksi konferenssiohjelmaan oli jälleen varattu aikaa yrityssymposiumeille.

Kokemuksena EWMAn näyttely ei ollut mitenkään erityisen mieleenpainuva. Yritysten ”ständit” muodostuivat virtuaalikonferenssialustalla olleista yritysten logoista ja niitä klikkaamalla pääsi tutustumaan kunkin yrityksen esillä olleisiin materiaaleihin. Esillä olleista materiaaleista osa liittyi tuotteisiin ja osa yritysten toimintaan. Jos vertaan näyttelyä vaikkapa Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivien näyttelyyn, niin EWMAn näyttelyssä olisi ollut paljon kehittämispotentiaalia. Toki näyttelyssä oli hyviäkin oivalluksia: esimerkiksi, että pystyit halutessasi varaamaan keskusteluajan yrityksen edustajan kanssa ja useammalla yrityksellä oli yrityssymposium-esitykset kävijöiden katsottavissa. Lisäksi "ständeiltä" keräämiään esitteitä ei tarvinnut kantaa mukanaan koko päivää ja runnoa kotimatkaa varten matkalaukkuun vaan ne pystyi tallentamaan suoraan tietokoneelle. Muiden virtuaalikonferenssin järjestelyiden ollessa hyvin suunniteltuja oli näyttelyä läpikäydessä kuitenkin hieman alavireinen tunnelma ja rehellisesti sanottuna näyttely jäi mielestäni muiden järjestelyiden jalkoihin.

Konferenssin luennot olivat aihepiireiltään hyvin koostettu yhteen. Valitsemisen vaikeus ja sen myötä pienoinen paniikki iski päälle, kun kävin läpi luentoaikataulua: useampi mielenkiintoinen luentokokonaisuus järjestettiin jälleen samanaikaisesti. No eihän siinä muu auttanut kuin tehdä valinnat ja toivoa, että luentotiivistelmistä saisi jonkinlaisen käsityksen niistä aiheista, joita ei pysty seuraamaan. Konferenssin alkaessa tuli mukava yllätys, ainakin omasta mielestäni, osallistujan näkökulmasta: EWMA oli keksinyt hienon kädenojennuksen ja kaikki esitykset ovat katsottavissa virtuaalikonferenssialustalla tämän vuoden loppuun asti. Luentojen taso oli taattua EWMA-laatua eli luennoitsijat olivat asiantuntevia ja esitykset selkeitä.

Yksi itselleni merkityksellisimmistä asioista konferensseissa on ollut verkostoituminen muiden konferenssiin osallistujien kanssa. Tänä vuonna kaikki sosiaalinen kanssakäyminen konferenssin aikana jäi chattailun tasolle, mutta tämä ei loppujen lopuksi tuntunutkaan niin katastrofaaliselta kuin olin kuvitellut. Kaksi päivää tietokoneruudun ääressä intensiivisesti seuraten koettelivat etenkin istumalihaksia ja myös silmiä, mutta EWMA 2020 virtuaalikonferenssi oli kokemisen arvoinen sekä kaikkiaan antoisa.

Webinaareista ja vähän muustakin

Huomenna kalenterin sivu kääntyy tämän vuoden viimeiselle kuukaudelle. Havahduin tähän asiaan jostain syystä vasta nyt ja tällä hetkellä tuntuu, että kylläpä syksy onkin kulunut vauhdilla. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että työrintamalla on (kaikesta huolimatta) tapahtunut paljon. Osaan näistä tapahtumista palaan tulevissa kirjoituksissani eli niistä ei sen enempää nyt vaan tällä kertaa kirjoitan oman osaamiseni ylläpitämisestä. 

Viimeisten kuukausien aikana olen pyrkinyt pitämään osaamistani yllä osallistumalla virtuaalikoulutusten ohella erilaisiin webinaareihin. Sairaanhoitajaliitto on järjestänyt useampia webinaareja, joiden teemat ovat vaihdelleet. Nämä webinaarit ovat olleet kestoltaan lyhyitä, joten niihin on ollut mahdollista osallistua työpäivän aikana melko helposti. Itse osallistuin erääseen Sairaanhoitajaliiton webinaariin lokakuussa ja olin iloisesti yllättänyt osallistujille jälkikäteen lähetetystä linkistä webinaarinauhoitteeseen. Tämän johdosta olisi ollut mahdollista seurata webinaari loppuun oman aikataulun puitteissa, jos olisi joutunut poistumaan webinaarista ennen sen päättymistä. Hienoa osallistujien huomiointia! 

Haavanhoitoon liittyen olen osallistunut useampaan EWMAn järjestämään webinaariin, jotka myös ovat olleet kestoltaan lyhyitä, mutta toteutettu illalla. Itseäni tämä ei ole haitannut ja uskon monen muunkin haavanhoidon asiantuntijan olevan tämän asian suhteen kanssani samoilla linjoilla. EWMA mahdollistaa webinaarien katsomisen internetsivujensa kautta, joten jos ette ole osallistuneet webinaareihin niiden toteuttamisajankohtana, niin käykäähän katsomassa webinaarit näin jälkikäteen. Toki webinaarin katsominen ei ole kokemuksena samanlainen kuin webinaariin osallistuminen, mutta tiedon kartuttamisen kannalta tällä ei mielestäni ole merkitystä. 

EWMAn sivuilla on myös haavanhoitoon liittyviä podcasteja, joita on mukava kuunnella vaikka autoa ajaessa tai illalla ennen nukkumaanmenoa. Podcastit ovat pääsääntöisesti alle puolen tunnin kestoisia ja hyvin toteutettuja eli kuuntelijan mielenkiinto säilyy yllä koko podcastin ajan. EWMAn webinaarien ja podcastien teemat vaihtelevat, joten uskon jokaisen löytävän jonkin itseään kiinnostavan aiheen niiden joukosta. Näiden edellä mainittujen webinaarien ja podcastien avulla koen pystyneeni ylläpitämään osaamistani näissä poikkeusoloissa.