Joulu ja vuodenvaihde ovat jo nurkan takana

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut paljon uusia asioita muun muassa erilaisista etätyössä hyödynnettävistä sovelluksista. Itsetutkiskeluakin olen tehnyt ja todennut paineensietokyvyn vahvistuneen entisestään. Olen myös huomannut todellakin kaipaavani aikaa ennen koronaa. Tätä vuotta kuvaavia sanoja on varmasti yhtä monta kuin päiviä vuodessa. Etätyö, turvavälit, käsihygienia, maskisuositus, rajoitukset sekä se iso paha susi eli korona ovat tulleet erittäin tutuiksi kaikille ja kuuluvat ainakin itselläni arjessa käytettävään sanavarastoon. Uutisissa vilisee, ellei nyt päivittäin niin viikoittain, pelottavankin kuuloisia lausahduksia yrittäjien ahdingosta, yt-neuvotteluista ja konkursseista. Unohtamatta niitä todella ikäviä asioita, jotka ovat läsnä monen arkielämässä: työttömyys sekä vähävaraisuus. Joku voi miettiä miksi nostan tällaiset asiat esille ja vastaus on yksinkertainen: huoli. Niin lähimmäisistä kuin ystävistä ja naapureista. Entiset kollegat sekä muut terveydenhuollon parissa työskentelevät ovat usein olleet ajatuksissani ja olen toivonut heidän pysyvän terveenä, jotta he voivat hoitaa meidän muiden läheisiä. Jaksamista kaikille terveydenhuollon ammattilaisille ja nöyrin kiitos tekemästänne työstä. Toivon ensi vuoden tuovan mukanaan helpotusta korona-kurimukseen, mutta myös iloa ja onnea meille jokaiselle. Näiden ajatusten myötä siirrän katseen jo pikkuhiljaa tulevaan vuoteen.

Hyvää joulua ja parempaa vuotta 2021!

STOP Painehaavoille -päivä

 

Tänään on jo yhdeksäs maailmanlaajuinen STOP Painehaavoille -päivä, jota vietetään vuosittain marraskuun kolmantena torstaina. Päivän tarkoituksena on herättää laajempaa huomiota painehaavojen esiintyvyydestä ja ehkäisyn tärkeydestä sekä tukea näyttöön perustuvaa painehaavojen ehkäisyä ja hoitoa. Suomessa, kuten ympäri maailmaa, järjestetään etenkin tänään painehaava-teeman mukaisia tapahtumia sekä koulutuksia.

Itse vietän päivää EWMA 2020 virtuaalikonferenssissa ja painehaavat ovat tietysti mukana konferenssiohjelmassa. Haavanhoidon parissa työskentelevät tietävät painehaavojen ehkäisyn olevan paljon halvempaa kuin jo syntyneiden painehaavojen hoitamisen, mutta toivoisin asiasta heräävän vilkkaampaa keskustelua ja myös käytännön toimia. Median roolia tämänkaltaisen koko kansakuntaa koskettavan asian esille tuomisessa ei voi vähätellä, mutta valitettavasti tämä aihe on ollut viime vuosien aikana esillä pääasiassa vain ammattijulkaisuissa. Etenkin kaiken koronaan liittyvän uutisoinnin yhteydessä painevaurioista ja -haavoista kertominen olisi mielestäni enemmän kuin toivottavaa, sillä joku koronan vuoksi sairaalahoidossa oleva henkilö saattaa erittäin todennäköisesti saada painevaurion tai jopa painehaavan. Onneksi painehaava-tietoisuutta jaetaan muun muassa haavanhoidon asiantuntijoiden sekä haavanhoitotuotteiden parissa toimivien yritysten toimesta. Ja toivottavasti etenkin päättävät, rahakirstujen päällä istuvat, tahot ymmärtäisivät painehaavojen ehkäisyn ja hoidon tärkeyden, inhimillisestä kärsimyksestä sekä kustannusvaikutuksista puhumattakaan.

Kuinka hienoa olisikaan, jos kaikki haavanhoidon alalla toimivat toisivat esille niin painehaavojen kuin muidenkin haavojen hoitamiseen liittyviä seikkoja sekä herättäisivät laajempaa ja pidempikestoista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta. Vai onko tämä mahdollista vain haavemaailmassa? Muutama askel oikeaan suuntaan on jo otettu ja painehaava-teemaa tuodaan ainakin tänään kansalaisten tietoisuuteen, tästä esimerkkinä Turussa Kirjastosillan teemavalaistus. Myös OneMed sekä ainakin Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) ovat mukana viettämässä STOP Painehaavoille -päivää. Hypähdän nyt täältä blogin syövereistä takaisin päivän teeman mukaisille luennoille. Paineetonta loppupäivää kaikille!

Voihan SARS-CoV-2 -koronavirus ja COVID-19 😕

Otsikko saa varmasti suurimmassa osassa meistä aikaan jonkin reaktion ja tämä on tietysti täysin luonnollista. Osa meistä saattaa ärsyyntyä, jotkut voivat muuttua surullisiksi ja ehkä on myös heitä, joita tämä ei hetkauta mitenkään. Omalta osaltani voin kertoa kokevani tietynlaista "koronaähkyä", kaikkia tiedotusvälineiden julkaisemia korona-aiheisia kirjoituksia en jaksa aina edes lukea otsikkoa pidemmälle. Tämän vuoksi en tuo tähän foorumiin, ainakaan tällä hetkellä, yhtään faktatietoa kyseisestä viruksesta enkä COVID-19 -taudista.

Kevät tuntui pysäyttävän kaiken omassa työssäni, kokoontumisrajoitusten ja terveydenhuollon yksiköiden vierailukieltojen myötä haavanhoidon koulutuskokonaisuuksien toteuttaminen ei ollut mahdollista. Tämä toki oli erittäin ymmärrettävää ja mielestäni oikea toimintatapa, en siis kritisoi päättäjiä näistä rajoitustoimenpiteistä. Pienoista harmitusta kuitenkin aiheutti kauan odotettujen koulutusten, kuten Sairaanhoitajapäivien ja EWMA-konferenssin peruuntuminen. Onneksi kevään ja kesän aikana olemme saaneet hyviä uutisia myös näihin liittyen ja tiedämme suurimman osan erilaisten haavanhoitoon liittyvien koulutusten järjestäjistä pystyvän toteuttamaan koulutuksensa virtuaalisesti vielä tulevan syksyn aikana.

Työarkeeni on tullut koronan myötä uusia tuttavuuksia eli erilaisia etätyökaluja ja niiden käyttöönotto on tapahtunut ehkä suunniteltua nopeammin, mutta on hienoa huomata kuinka nämä voivat oikeasti helpottaa työskentelyä. Ja aivan huippu homma on se, että etätyökalujen välityksellä pääsen tapaamaan hoitajia sekä kollegoitani niin Suomessa kuin ulkomailla! Ja vieläpä ilman, että tarvitsee matkustaa kotoaan yhtään mihinkään. Vaikka voihan sitäkin matkustamiseksi kutsua, että siirtyy kotona keittiöstä toisessa huoneessa sijaitsevan työpisteen ääreen, eikö vain? Ja jos tuntuu, että tylsyys iskee siirtymisen yhteydessä, niin ei muuta kuin mielikuvitus valloilleen: lattia on laavaa 😄 Silti ajoittainen ja osittainen turhautuminen etätyökalujen toimimattomuudesta saa yliotteen ja sisäinen kiukkupussini nostaa päätään.

Jokainen etätöitä pitkään tehnyt on kysynyt itseltään ainakin kerran seuraavan kysymyksen: miten teen työtäni jatkossa? Varmaa on etätyökalujen jääminen osaksi omaa työarkeani ja miksi näin ei olisi. Olemme kokeneet ne hyvin toimivina esimerkiksi koulutusten toteuttamisessa ja olisihan se toisaalta ihan hullua, jos emme hyödyntäisi olemassa olevaa teknologiaa tällaisissa asioissa, kun käytämme sitä arjessamme niin monessa muussa toiminnassa. Se, koska pääsemme jatkamaan koulutuskokonaisuuksiemme toteuttamista fyysisissä tiloissa eli olemalla läsnä hoitoyksiköissä, riippuu suurelta osin tästä viruksesta ja taudista. Meille on tärkeää kaikkien terveys sekä turvallisuus ja tämä huomioiden menemme eteenpäin viikko kerrallaan.

Koen edelleen ajoittain pienoista hämmennystä ja huomaan ajatusteni välillä kulkeutuvan kysymyksiin kuten miksi juuri nyt, miten pitkään tämä on osana elämäämme ja onko tämä nyt uusi normaali? Näihin kysymyksiin saan vastauksen vielä jonakin päivänä ja siihen asti elän tätä tämänhetkistä normaalia.

Toivotan kaikille hyvää vointia! Alla olevassa maisemassa ei "koronaähky" iske päälle tai ahdistus valtaa mieltä, ehkä tämä kuva antaa voimia myös teille 😊