Mietteitä uuden vuoden kynnyksellä

Vuosi 2021 on pitänyt sisällään muutamia suuriakin muutoksia työrintamalla ja näistä itselleni merkittävimpänä se, että olen saanut uusiksi kollegoikseni monia huipputyyppejä. Kiitos kaikille mahtaville kollegoille kuluneesta vuodesta!

Työkuvioista lyhyesti muuten: etätyö, koulutukset ja tapaamiset muun muassa Teamsin kautta ovat olleet edelleen suuri osa omaa työarkeani eikä tähän näytä loppuvuotta kohti mentäessä tulevan suurta muutosta. Yhteistyö Brunnen Communicationsin sekä Nordic Healthcare Groupin rautaisten ammattilaisten kanssa on ollut opettavaista ja todella antoisaa. Kiitos teille hyvästä yhteistyöstä!

Elämästä yleisesti ja toki myös työhön liittyen: koronan vaikutukset näkyvät ja kuuluvat joka päivä tavalla tai toisella. Hoitajapulasta on kirjoitettu somessa sekä puhuttu uutisissa ja hoitajien työhyvinvointi on noussut esille useamman kerran. Korviini on kantautunut usean entisen hoitajakollegan alanvaihto, taustalta löytyy niin perheeseen liittyviä syitä kuin tunne arvostuksen puutteesta sekä riittämättömyydestä ja osalla on vain yksinkertaisesti tullut mitta täyteen. Kiitos jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle tekemästänne arvokkaasta työstä!

Tulevaisuudesta: toivon pääseväni ensi vuonna toteuttamaan tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa olevia asioita. Kerron näistä myöhemmin, jos pääsemme todenteolla toteutusten kimppuun (peukut siis pystyyn 😉).

Rauhallista joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2022!

Haavanhoitokoulutuksen vaikuttavuus

Kroonisten haavojen hoitoon kuluu viimeisimpien arvioiden mukaan kolmesta viiteen prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista, tämä tarkoittaa Suomen terveydenhuollon toimijoille yhteensä noin 600 – 1 000 miljoonan euron kustannusta joka vuosi. Krooniset haavat ovat Suomessakin yhteiskunnallisesti merkittäviä, ei ainoastaan kustannusten, vaan myös haavapotilaiden elämänlaatuun vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Panostamalla haavanhoidon koulutukseen on mahdollista kohentaa haavapotilaiden elämänlaatua ja samalla säästää terveydenhuollon varoja sekä lisätä hoitajaresursseja. Tiedämme haavanhoidon koulutuskokonaisuutemme avulla saavutettavan monia hyötyjä, kuten esimerkiksi hoitajatyöajan vapautumista ja kustannussäästöjä, mutta halusimme tietää haavanhoitokoulutuksemme vaikuttavuudesta vielä tarkemmin. Nordic Healthcare Group (NHG) validoi Suomessa toteutettujen koulutusten tulokset syyskuussa 2021 ja validoidut tulokset vahvistavat koulutusmallimme muun muassa edistävän haavojen paranemista sekä säästävän merkittävästi hoitajien työaikaa. NHG:n tekemästä selvityksestä käy ilmi, että vaikuttavuusperusteisella haavanhoidon koulutuksella pystytään laskemaan haavanhoidon kokonaiskustannuksia 80 prosenttia ja vapauttamaan hoitajatyöaikaa useita satoja tunteja kuukaudessa. Käy lataamassa NHG:n selvitys täältä ja tutustu tarkemmin haavanhoitokoulutuksen validoituihin kustannushyötyihin.

EWMA 2021

Vuoden 2021 EWMA-konferenssi pidettiin 26.-27.10. ja viime vuoden tapaan virtuaalisena. Tänä vuonna EWMA-konferenssiin osallistui yli 3 000 henkilöä 89:stä maasta. Konferenssiesityksiä oli reilut 270 ja ohjelmaan sisältyi aiemmilta vuosilta totuttuun tapaan lukuisia e-postereita sekä yrityksistä koostunut näyttely. Lisäksi konferenssiohjelmaan oli tällekin vuodelle varattu aikaa yrityssymposiumeille, joita tosin oli aikaisempia vuosia vähemmän.

Tänä vuonna itselläni ei ollut suurta valitsemisen vaikeutta konferenssin luentojen osalta, vaikka useampi mielenkiintoinen luentokokonaisuus järjestettiinkin samanaikaisesti. Miksi ihmeessä näin? Koska EWMA jatkoi viime vuonna käyttöönotettua käytäntöä eli kaikki esitykset ovat katsottavissa virtuaalikonferenssialustalla tämän vuoden loppuun asti. Tämän johdosta pystyin keskittymään varsinaisten konferenssipäivien aikana itseäni tällä hetkellä eniten kiehtoviin luentokokonaisuuksiin, joita olivat mm. diabeettisiin jalkahaavoihin, teknologiaan, biofilmiin, kompressiohoitoon, painehaavoihin ja haavakipuun liittyvät luennot. En onneksi jää mistään paitsi pystyessäni katsomaan muutkin esitykset tulevien viikkojen kuluessa. Seuraamieni luentojen taso oli jälleen kerran taattua EWMA-laatua: luennoitsijat olivat asiantuntevia ja esitykset hyvin koostettuja sekä selkeitä.

Kokonaisuudessaan EWMA 2021 virtuaalikonferenssi oli antoisa, vaikkakin konferenssipäivät muodostuivat omalla kohdallani pitkiksi. Yhteydetkin pelittivät pääosin hyvin, vaikka luennoitsijoita oli eri puolilta maailmaa, joten pienet teknisetkään ongelmat eivät latistaneet kokemusta.

Vuoden 2022 EWMA-konferenssi lähestyy kovaa vauhtia ollen jo helmikuun alussa – toivottavasti pääsemme nauttimaan konferenssista ja tapaamaan tuttuja pitkän tauon jälkeen livenä!

OneWound-sovellus osana vaikuttavuusperusteista haavanhoidon koulutusta

Tekoälyä hyödyntävä OneWound-sovellus on käytössä vaikuttavuusperusteisessa haavanhoidon koulutuksessa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. OneMedin vaikuttavuusperusteinen haavanhoidon koulutusmalli vahvistaa hoitajien osaamista sekä kädentaitoja ja sisältää CE-merkityn sovelluksen. Helppokäyttöinen, älypuhelimella toimiva OneWound-sovellus mahdollistaa haavojen paranemisen seurannan ja tukee esimerkiksi kotikäynnillä olevaa hoitajaa hoitotuotteiden valinnassa haavalähtöisesti. Hoitaja saa myös suoran yhteyden haavanhoidon asiantuntijaan OneWoundin chatin kautta ja voi kysyä vaikkapa yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin liittyviä neuvoja. Lisäksi OneWound-sovellusta voidaan käyttää kehitystyön tukena.

Lähes 1000 hoitajaa on koulutettu vaikuttavuusperusteisen haavanhoidon koulutusmallin mukaisesti eri puolilla Suomea. Vaikeasti paranevat haavat saadaan vaikuttavuusperusteista koulutusmallia hyödyntämällä paranemaan useiden kuukausien sijasta viikoissa. Hoitajat ovat tyytyväisiä työnsä laatuun, hoitotyöhön vapautuu kymmeniä viikkotunteja hoitajien työaikaa ja materiaalikulut vähenevät merkittävästi. Lisätietoja koulutusmallista ja saavutetuista tuloksista löydät täältä. Parhaimmat tulokset saavutetaan liittämällä koulutusmalli osaksi vaikuttavuusperusteista haavanhoidon hankintaa alla kuvatun mukaisesti.

Tästä pääset tutustumaan tarkemmin vaikuttavuusperusteiseen haavanhoidon hankintaan.

Lomakuulumisia ja syksyn suunnitelmia

Tämän kesän osalta loma on pidetty ja omalla kohdallani lomailu kului pitkälti kirjojen sekä uimisen parissa. Arkinen aherrus on käynnistynyt melkoisen vauhdikkaasti: vaikuttavuusperusteinen haavanhoidon koulutuskokonaisuus on ollut esillä niin Mediuutisissa kuin Sairaanhoitaja-lehdessä ja onhan tässä loman jälkeen jo ehditty tavata asiakkaidenkin kanssa koulutuksen tiimoilta. Loppukesän ja alkusyksyn osalta kalenterissa on mielenkiintoisia tapaamisia, tapahtumia sekä suunnitelmia, joista toivon voivani kertoa teille hieman enemmän jo aivan lähiaikoina. Esimerkkinä huominen tapaaminen pohjoismaisten kollegoideni kanssa 😊

Vaikuttavuusperusteisesta haavanhoidosta ja tiimistämme

OneMedin haavanhoidon tiimi täydentyi keväällä Krista Johanssonin aloittaessa haavanhoidon, sidonnan ja kipsauksen tuoteryhmäpäällikkönä. Kuten edellisessä päivityksessä kerroin toimimme Kristan kanssa tiiviinä työparina, mutta haavanhoidon tiimiin kuuluu muitakin henkilöitä. Tiimin yhteisenä missiona on viedä eteenpäin vaikuttavuusperusteisen haavanhoidon ilosanomaa. Kokeneet tiimiläiset omaavat vahvan terveydenhuollon koulutustaustan. Yksi OneMedin tavoitteista on auttaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä säästämään ja parantamaan hoidon laatua samanaikaisesti. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi OneMed on kehittänyt vaikuttavuusperusteisen haavanhoidon koulutusmallin. Koulutusmalli sisältää muun muassa tekoälyyn perustuvan OneWound-mobiilisovelluksen, joka tukee hoitajien työtä ja toimii koko hoitoyksikön johtamisen tukena. Sovelluksen avulla yksikön johtajalla on näkymä yksikkönsä haavatilanteeseen lukumäärissä ja tilastoina. Käy lukemassa haavanhoidon koulutusmallista ja tiimistämme täältä.

Tekoälyä ja muuta mukavaa

Mainitsin edellisessä postauksessa kirjoittavani teille seuraavaksi eräästä mielenkiintoisesta asiasta ja tässä olisi nyt pieni pläjäys tekoälyn mukaantulosta osaksi työtäni.

OneMed on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän OneWound-sovelluksen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. OneWound on otettu käyttöön Ruotsissa syyskuussa 2020 ja sovelluksen käyttö laajeni Suomeen sekä Norjaan maaliskuussa 2021. OneWound-sovellus toimii työkaluna haavanhoidon koulutuskokonaisuuden yhteydessä. OneWoundin avulla esimerkiksi haavapotilaan luona kotikäynnillä oleva hoitaja saa varmuutta tekemiinsä hoitotuotevalintoihin. OneWound mahdollistaa lisäksi haavojen paranemisen seuraamisen sovellukseen tallennettavien haavakuvien avulla. Hoitaja saa myös suoran yhteyden haavanhoidon asiantuntijaan chatin kautta ja voi kysyä neuvoja esimerkiksi hoidon toteuttamiseen tai yksilöllisiin hoitosuunnitelmiin liittyen. OneWound sisältää myös tietoa erilaisista haavanhoitotuotteista ja kompressiohoitoon käytettävistä tuotteista. Sovelluksesta saadaan koottua tilastoja vaikkapa hoitoyksiköittäin muun muassa haavojen lukumäärästä, sidosvaihdoista, parantuneista haavoista ja haavadiagnooseista. OneWound on CE-merkitty luokan 1 lääkinnällinen laite.

Otsikossa lukeva muuta mukavaa koskee uutta työpariani ja olen saanut luvan paljastaa hänen nimensä. Kyseinen henkilö on OneMedin haavanhoidon, sidonnan ja kipsauksen tuoteryhmäpäällikkö Krista Johansson. Odotan innolla, että yhteistyömme pääsee kunnolla vauhtiin!

Kurkistus alkuvuoden aherrukseen

Koronan mukanaan tuomista muutoksista huolimatta alkuvuoden ja kevään työpäivät ovat olleet täynnä erilaisia haavanhoitoon tavalla tai toisella liittyviä asioita. Viikot ovat hurahtaneet vauhdilla ja olen muun muassa saanut työskennellä yhdessä viestinnän asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö heidän kanssaan on ollut yhdellä sanalla sanottuna huippua! Olette ehkä huomanneet nimeni olleen esillä esimerkiksi Mediuutisten verkkosivuilla ja Sairaanhoitaja-lehdessä, tämä on kyseisten viestinnän rautaisten ammattilaisten kanssa tehdyn yhteistyön kantamaa hedelmää. Jos tuo Mediuutisten teksti ei ole osunut kohdalle, niin pääset lukemaan sen tästä. Seuraavassa postauksessani kirjoittelen eräästä mielenkiintoisesta asiasta, joten muistakaa seurata tätä kanavaa 😉

Aurinkoista vappua kaikille, toivottavasti ehditte nauttimaan lasillisen simaa ja maistelemaan muitakin vappuherkkuja!

Väitöskirja: Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaaminen – arviointimittarin kehittäminen ja testaus

Terveystieteiden tohtori Emilia Kielo-Viljamaan väitöskirja – The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument – tarkastettiin Turun yliopistossa 29.1.2021. Väitöskirja ja väitöstutkimus käsittelevät haavanhoidon osaamisen kehittämisen näkökulmasta erittäin merkittävää asiaa. Haastattelin Emiliaa väitöskirjaan liittyen, sillä mielestäni on hienoa, että haavanhoitoon liittyvää tutkimusta tehdään Suomessa enenevässä määrin. Tämänkaltaisten tutkimustulosten myötä on hyvä viedä eteenpäin keskustelua haavanhoidon osaamisen lisäämisestä sekä koulutuksen tärkeydestä.

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Emilia Kielo-Viljamaa, sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori ja opettaja. Työskentelen hoitotyön opettajana Ammattikorkeakoulu Noviassa Turussa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan haavanhoidosta? 

Kiinnostuin haavanhoidosta jo sairaanhoitajaurani alussa työskennellessäni Tyksin silloisen Kirurgian klinikan varahenkilöstössä, jossa kiersin eri kirurgian vuodeosastoilla. Innostuin haavanhoidon käytännönläheisyydestä ja hoitajavetoisesta työskentelystä. Myöhemmin työskentelin Tyksin aikuisten teho-osastolla, jossa kuuluin haavatyöryhmään ja pääsin kehittämään haavanhoitoa teho-osastolla.

Miksi valitsit juuri tämän aiheen väitöstutkimuksellesi? 

Huomasin käytännön työssä, että monet sairaanhoitajat kokivat haavanhoidon haasteelliseksi ja halusin lähteä tutkimaan aihetta. Huomasin varahenkilönä työskennellessä, että minulta kysyttiin usein neuvoa haavojen hoitoon sellaisilla osastoilla, joissa ei ollut paljoa kroonisia haavoja sairastavia potilaita, esim. neurokirurgialla. Itse olin hoitanut kroonisia haavoja sairastavia paljon esimerkiksi verisuonikirurgian osastolla ja sitä kautta oppinut erityisesti kroonisten haavojen hoidosta. 

Onko Suomessa tehty aikaisemmin samankaltaista tutkimusta?

Suomessa aihetta on tutkittu hyvin vähän. Kansainvälisestikin tutkimusta on melko vähän. Hoitajien osaamista painehaavojen hoidosta ja ennaltaehkäisystä on tutkittu paljon, muttei kovinkaan paljon haavanhoidon osaamista yleisesti. 

Mitkä ovat mielestäsi väitöstutkimuksesi tärkeimmät tulokset? 

Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa oli puutteita, mutta opiskelijoilla oli kuitenkin positiivinen asenne haavojen hoitoa kohtaan ja he olisivat toivoneet lisää haavanhoidon opetusta opintojensa aikana. Tutkimuksessani tunnistettiin myös keskeiset kroonisten haavojen hoidon osaamisalueet, jotka osoittivat, että haavojen hoito vaatii monipuolista osaamista ja on paljon muutakin kuin vain haavasidosten vaihtoa. Lisäksi kehitin kroonisten haavojen hoidon osaamista arvioivan mittarin, jonka avulla voidaan mitata sekä käytännön osaamista että teoriaosaamista. Mittari osoittautui potentiaaliseksi työkaluksi osaamisen arviointiin. Erityisesti haavanhoidon käytännön osaamista voitaisiin mitata enemmän. Haavanhoidon opetusta tulisi olla enemmän ammattikorkeakouluissa ja opetuksessa tulisi hyödyntää monipuolisia opetusmenetelmiä, esimerkiksi simulaatio-oppimista. 

Onko sinulla jatkosuunnitelmia väitöstutkimuksesi suhteen? 

Jatkosuunnitelmana on kehittää haavanhoidon koulutusta. Tällä hetkellä tutkin esimerkiksi akuuttien haavojen hoidon osaamisalueita sekä kehitän yhtenäisiä oppimistavoitteita ja sisältöjä haavanhoidon koulutukseen. Jatkossa olisi tarkoitus myös kehittää osaamismittariani edelleen.

Suuret kiitokset Emilialle haastattelusta!

Emilian väitöskirja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8330-8

Virtuaaliset Valtakunnalliset Haavapäivät 2021

Perinteisesti tammikuun lopussa tai helmikuun alussa järjestettävät Valtakunnalliset Haavapäivät pidettiin tänä vuonna 4.-5.2 virtuaalitapahtumana koronatilanteen vuoksi. Osallistujakunta koostui runsaasta 600 henkilöstä. Haavapäivien torstain pääsessiossa kuultiin luentoja muun muassa tekoälyn hyödyntämisestä, videokonsultaatioista, valokuvaustekniikoista sekä etätyöskentelyyn liittyvistä seikoista, kuten vuorovaikutuksesta ja potilasturvallisuudesta. Torstaina järjestettiin myös rinnakkaissessio, jonka teemana oli Haavanhoidon perusteet. Perjantai kului Käypä Hoito -suositusten maailmassa. Verkostoituminenkin oli luentojen ohessa mahdollista. Luentojen aikana käytiin vilkasta keskustelua ja kysymyksiä esitettiin paljon. Luennot olivat katsottavissa 14.2.2021 asti, joten tämä mahdollisti torstain molempien sessioiden luentojen seuraamisen. Haavapäiviltä tuttu näyttely toteutettiin virtuaalisena ja näyttelyyn tutustuminen oli huomioitu hyvin ohjelman aikataulutuksessa. Virtuaalinäyttelyä olisi varmasti mahdollista kehittää entisestään teknologian taipuessa moneen. Jäädään siis odottamaan mitä kaikkea vuoden 2022 Valtakunnallisilla Haavapäivillä on tarjolla!

Vuosi käyntiin mielenkiintoisella artikkelilla

Työt startattiin alkuviikosta Helsingin Sanomien Terveysteknologia 2021 -julkaisussa olleen artikkelin myötä. Kyseisessä artikkelissa asiakkaamme kertovat muun muassa kokemuksistaan haavanhoidon koulutuskokonaisuudesta sekä saavutetuista kustannussäästöistä. Ja muutakin mielenkiintoista asiaa löytyy 😉 Käykää ihmeessä lukemassa artikkeli ja kommentoikaa esim. sähköpostin välityksellä minkälaisia ajatuksia se teissä herättää. Pääsette artikkeliin tästä. Kirjoitin viime vuoden helmikuussa tänne blogiin lyhyen yhteenvedon siihen mennessä toteutettujen koulutuskokonaisuuksien tuloksista, voitte halutessanne virkistää muistianne kurkkaamalla tuon kirjoituksen.